Marian vanhojen mekko ja kuvia kaikesta keskeneräisestä tai ostetusta cosseihin liittyvästä

Joskus ennen joulua Maria kyseli josko voisin ommella wanhojen mekon koska Marian ompelijalta oli käsi mennyt poikki. Kysyin äidiltä onko mahdollista saada vähän apua, ennen kun en ole mitään niin ’’tärkeää’’ tehnyt. Lisäksi Maria on super tarkka KAIKESTA. Kun äiti lupasi auttaa, lupauduin minä tekemään mekon. Tämän vuoden puolella päästiin aloittelemaan äidin ottaessa kankaat mukaansa paikkaan jossa sai kankaat saumurilla vedettyä. Itse aloittelin tyllihameesta jonka tarkoituksena oli selvästi saada päällyshame pysymään pöyheän näköisenä. Ensimmäistä kertaa tein itse tyllihameen ja voin sanoa ettei ihan heti tee mieli tehdä toista. Kaiken sen muun ärsyttävyyden lisäksi mitä tyllihameen tekoon sisältyi, mokailin itse pariin kertaan mm. ompelemalla kokonaisen kerroksen ilman alalankaa joten koko kerros piti kiinnittää ja ommella uudestaan. Kerrosten kiinnittäminen onneksi helpottui jo tokan kerroksen kohdalla kun sain Jirin pitämään valmiina olevaa osaa ylhäällä jolloin saatoin itse keskittyä pituuksien mittailemiseen ja kankaiden yhteen kiinnittämiseen ilman että ylempi kerros tuli koko ajan tielle. Kerroksia tehtiin lopulta kolme neljän sijaan ja sekin säästi aika paljon mielenterveyttäni. Hameen näkyvä osa, eli päällyshame olikin omalta osaltani hyvin yksinkertainen onneksi. Ompelin yläreunan helpoimmalla tavalla jolla keksin sen saada siistiksi ja käytin hyväksi havaittua ripsinauhaa. Vetoketjunkin kiinnitys sujui ongelmitta. Helma käännettiin silittämällä sellaisen liimautuvan jutskan avulla. Kirjoitan nimen johkin kun muistan . Hameeseen lisä työtä aiheutti yllättäen ymmärrys, ettei helma sittenkään ollut tarpeeksi leveä jotta tyllihame ei pingoitaisi sitä ihan suoraksi. Eteen ja taakse lisättiin yhteensä neljä samanlaista palaa leikkaamalla kangas oikeista kohdista auki ja ompelemalla palat paikalleen. Viimeisenä päivänä Maria tuli vielä viimeiseen monista sovituksista ja kaikki alkoi olemaan kohdallaan. Tällöin ompelin vielä keepin kokonaisuudessaan, siirsin korsetissa kummallisesti sivussa olleet rusetit keskelle ja laitoin napin tyllihameeseen. Tyllihametta mukaan laskematta homma oli ihan mukavaa, valitettavasti vaan satuin saamaan pahat palovammat ja kovan flunssan aikana jolloin hametta olisi pitänyt ommella. Loppujen lopuksi sain työn kuitenkin ihan hyvissä ajoin valmiiksi ajatellen että vaikka viimeisenä iltana oli vielä hommaa, ei stressiä tai kiirettä kuitenkaan ollut. Hame liikkui kauniisti Marian tanssiessa Wanhoissaan ja olin kyllä todella ylpeä työstäni, kerrankin! Ja Maria oli kaunis.

 Kuva ei ehkä ole paras olemassa oleva mutta siinä näkyy keeppikin.

Ja sitten se toinen juttu mistä piti kuvia laittaa ja ehkä hiukan kirjoitellakin. Lähi aikoina olen aloitellut vähän turhankin monta projektia päällekkäin. Tällä hetkellä tekeillä on ainakin neljä pukua ja pariin muuhun on ostettu kankaita ja muuta tarpeellista.

Ostin Europe Housesta rikkinäisiä discopalloja, nyt puutuu enää pikaliima.

Tähän pukuun on kaikki osat jo hankittu ja tekemistäkin on enää todella vähän. Nyt pitäisi vaan ottaa itseään niskasta kiinni ja jatkaa. Tosin en ole vieläkään varma uskallanko laittaa tätä päälleni julkisesti. 

Sopivia värejä sai kyllä etsiä.

 

Aloitin etsimään sopivia lankoja Rikkun huiviin tämän vuoden alussa, noin ihan niinkun varmuuden varalle. Nämä tuli vastaan ihan vahingossa mutta pakkohan ne oli ostaa vaikkei rahakaan oikeastaan olisi ollut kun kävivät niin hyvin yhteen. Kuvassa huivi on vasta aloitettu, nyt valmiina noin yksi neljäsosa.

 

 Paita: 4,95, H&M

Josko sitä kerrankin tekisi jotain mikä olisi päällä mukava ja helppo. Tämän ajatuksen pohjalta päädyin hahmoon jolla on oikeastaan päällään vain iso, sininen paita. Tuota vähän leikkelen ja lisään siihen piiitkän, laineikkaan blondin peruukin, vähän sideharsoa ja jonkinlaisen kypärää muistuttavan osan ja valmista on.

FFFUUUUU!

 

Kuvaan liittyvä teksti kirjoitettu 7.2

Tänään ompelin lahkeet ja leikkasin ylimääräiset kankaat pois. Tajusin myös ettei bodyyn tulevan mustan osan tarvitsekaan olla niin iso kuin luulin. Ajattelin sitten silittää bodyn aukon ympärystän koska se kääntyy sisäänpäin. Heti kankaan ensimmäisestä kosketuksesta silitysraudan kanssa tiesin että joku on vialla ja nosti heti raudan pois. Opinpahan taas jotain. Älä silitä uimapuku kangasta. Pukuun tuli nyt sitten reikä. Enpä ole ennen tuommosen kankaan kanssa ollut tekemisissä niin en voinut tietää mutta ette arvaakkaan kuinka paljon ottaa päähän. Niin tarkaan kun oon niitäkin osia tehnyt joita ei edes näy viitan alta noin kaks senttiä kertaa neljä senttiä referenssikuvasta ja nyt siihen tuli reikä! Ainut pelastukseni on että kangas on kaksinkertaista joten ei sentään iho näy läpi.  Lahkeista sentään tuli siistimmät kun odotin.

Tällaista tällä kertaa, ehkä saan taas jossain vaiheessa kirjoiteltua jotain oikeaakin tekstiä. Työn alla on ollut mutta ei vaan oikeen tule mitään.