keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Tampere Kuplii suunnitelmat

Niin, Tampere Kuplii on ensi viikolla. Ollaan joku pari vuotta puhuttu, että olis kiva tehdä Eeveelution gijinka ryhmä ja viime vuoden puolella saatiin sovittua se nyt tulevaan Kupliiseen. Valitettavasti yksi joutui jo perumaan, koska joutuukin olemaan muualla, mutta on meillä Flareon, Umbreon, Espeon, Leafeon ja Sylveon. Vaporeon siis jäi pois nyt tältä kertaa. Olishan se kiva saada joskus ihan kaikki noi muodot kasaan vink vink!



Itse oon siis Umbreon. Suiggari piirsi meille kuvat joiden pohjalta puvut tehdään. Halusin tehdä Umbreonista hyvin virtaviivaisen ja aika pelkistetyn, koska sellaisena Umbreonin nään. Suunnittelimme siis mun Umbreonille vartalonmyötäisen mekon. Materiaaliksi valikoitui tekonahka. Koska Tripla-H Himarin jäljiltä satun omistamaan reilusti yli polvien tulevat nahkasaappaat, piirsi Suiggari minun Umbreonille sellaiset. Lisäksi tulee pitkähköt hanskat. Paljon mustaa vartalonmyötäistä siis. Umbreonin keltaiset soikiot päädyin tekemään softiksesta ja kiinnitä ne kenkiin ja hanskoihin ihan vaan teipillä, koska haluan käyttää noita kenkiä vielä muuhunkin tulevaisuudessa. Ne on niiin kätevät! Peruukkia tuskailin pitkään. Minkälainen sopisi Umbreonille? Halusin peruukin olevan lyhyehkö. En oikein osaa selittää miksi, koska yleensä pidän pitkähiuksista hahmoista. Suora vai kihara? Suora noudattelisi designin muuta linjaa, mutta kihara toisi muuten ehkä vähän "kovaan" designiin pehmeyttä. Pitkän pähkäilyn jälkeen päädyin kiharaan ja oon päätökseen oikein tyytyväinen. Umbreon tulikin sitten tehtyä valmiiksi tuossa pari viikkoa sitten. Kuvan piirtämisen jälkeen designiin on tehty pieniä muutoksia käytännöllisyyden takia, mutta hyvin lähellä tuota ollaan.

Sunnuntaina keksin yhtäkkiä, että haluan tehdä toisenkin puvun ja nimenomaan yhden tietyn hahmon. Ei siinä mitään, aikaahan olisi vielä reilusti, melkein kaksi viikkoa. Joo niin olisi jos en samaan aikaan tekisi remonttia vanhan asunnon olohuoneessa ja valmistautuisi nyt perjantaina saatavan uuden asunnon muuttoon. Ajattelin, että valitsen sellaisen puvun, johon en joudu tekemään kuin hiukan kuulokkeiden muokkaamista ja vekkihameen. Sitten löysin tämän kuvan.



Ja senhän sitten teen. Eilen tein hameen valkoisia kohti vaille valmiiksi, muokkasin paidan ja sain kuulokkeet tappeja vaille valmiiksi. Tänään sitten loput! Niin että Kuplimassa pyörin nyt sitten Umbreonin lisäksi myös Super Sonicona. Umbreon kyllä tällä hetkellä vähän epäilyttää, koska se ei kangasvalintojensa ansiosta lämmitä yhtään ja nyt lupaillaan takatalvea. Katsotaan!

-Lilian

maanantai 2. maaliskuuta 2015

Frostbite 2015: Ultimate Madoka ja Sola-Ui

Moi!

Sainpas kuvia ja nyt on aikaakin, joten voisin hiukan kirjoitella Desuconista, tai lähinnä puvuista joita käytin.

Perjantaina en tosiaan laittanut mitään omaa cossia päälle, koska perjantai on niin lyhyt ja kun halusin käydä katsomassa Rakuen Tsuihon, olisi aikaa vielä vähemmän. Ei siis cossia perjantaille. Sen sijaan pyörin lavalla ja vähän myös Metsähallissa Frosti-chanina. Frosti-chanin pukuhan ei ole omani vaan Kangaskasan tekemä, mutta Kangaskasan ollessa maailmalla tarvittiin taas sijais Frosti-chania ja kun olen toinen kahdesta jolle puku sopii niin löysin sitten itseni lupautumasta Frosteilemaan taas. Mikäs siinä, maskottina olo on ihan hauskaa, mutta onhan sen hassua käyttää toisen tekemää pukua.

Lauantaina sitten olikin se odottamani päivä. Vuosia olen halunnut tehdä Ultimate Madokan, mutta ajattelin aina, että en voisi. Viime syksynä tuli puhe muutaman ihanan tytön kanssa siitä kuinka kiva olisi tehdä PMMM ryhmä Frostiin ja miettiessäni minkä puvun haluaisin tehdä muut saivat minut vakuutettua siitä, että voisin sittenkin. Ja niin sitten tein. Halusin tehdä puvun ihan tietyllä tavalla mikä aiheutti sen, että kokeilin monia uusia tekniikoita. En voi sanoa muuta kuin että onneksi aloitin jo ennen joulua, sillä sain tehdä pukua rauhassa ja juuri niin kuin halusin. Ei tarvinnut tehdä kiirekompromisseja. Ei sillä, oon tainnut oppia jo pikkuhiljaa tän ajoittamisen kun ei onneksi tarvi kompromisseja oikeastaan koskaan tehdä. Puvun tekemisestä en oikeastaan kirjoittelekaan sen enempää. Jos jokin tietty asia mietityttää niin saa kysyä! Ja siivistähän onkin edellinen kirjoitus tässä blogissa.

Jatekin kanssa ottamassa selfietä. Kuvasi Juha Immonen(kloksi.fi)

Kuvasi Matias Tukiainen.

 Mutta ai että ette tiedä kuinka paljon jännitti kun oli aika laittaa puku päälle. Ja vielä enemmän kun se sitten vihdoin oli päällä ja oli aika poistua pukuhuoneesta. Tää oli vaan niin monella tavalla ihan erilainen cossi kuin mitä yleensä teen. Onneksi oli kavereita mukana ja aika pian sitten rentouduinkin. Olin hirmuisen iloinen kun mua pyydettiin Hall Cosplayn Urobuchi Editioniin kisaamaan. Oon halunnut kisaamaan jo vuoden, mutta jotenkin aina jotain tapahtuu enkä sitten koskaan pääse lavalle. No nyt pääsisin. Ja sitten selvisi, että myös poikaystäväni oli päässyt samaan sarjaan mukaan omalla Lancer cossillaan. Käytiin Jatekin kanssa kuvaamassa ja pyörin ympäri conin sisäalueita ja sitten olikin jo aika siirtyä backstagelle odottamaan kisan alkua.

Yksi kuvauksen kuvista. Kuvasi Veloniada Photography.
 
Lavalle meneminen jännitti hiukan, mutta lavalla seistessä olo oli jotenkin epätodellinen. Olin vaan niin iloinen. Ihmetyttää vaan, että miksi näytän kaikissa lavakuvissa todella pelästyneeltä, kun oikeasti tunsin oloni niin hyväksi.

Lavalla. Kuvasi Artano Photography.
 
Kisan jälkeen pyörin vielä jonkin aikaa Metsähallissa ennen kuin menin vaihtamaan cossin pois. Oli niin jännää, kun koko loppu illan selässä tuntui ''haamusiivet''. Ihan kuin ne siivet olisi ollut siellä, tunsi eteenpäin nojatessa sen miten ne olisi liikkunut jos ne olisivat olleet siellä vielä ja niin edelleen. Hämmentävää! Illan aikana kävin vielä animekaraokessa ensimmäistä kertaa ja tietysti biletin iltabileissä.

Kuvauspalvelu nappasi karaokejonosta. Ihana Tessa <3
Kuvasi Helene Lindfors

Karaokeneitsyys meni. Kuvasi Nyymix

Sunnuntaille oli sitten vuorossa seuraava Gen Urobuchin kunniaksi valittu cosplay eli nyt jo kolmatta kertaa päällä ollut Sola-Ui Fate/Zerosta. Meillä oli tosiaan taas kerran Fate/Zero ryhmä, josta taas kerran valitettavan moni tippui pois. No, ihan hyvä ryhmä kuitenkin saatiin loppujen lopuksi kasaan. Kiitos kaikille mukana olleille! Kuvattiin ryhmää heti aamusta minkä jälkeen ryhmä aikalailla liukenikin sitten kaikki omille teilleen. Mutta saatiin vihdoin poikaystävän kanssa kuvia Sola-Uista ja Lancerista!

Kuvat kuvasi Tapio Matikainen.

Sunnuntain jännin hetki olikin sitten päättäjäisissä, jossa julistettiin Hall Cosplay Urobuchi Editionin voittaja. Voittajahan valittiin yleisöäänestyksellä ja sallin itselleni pienen toivon voitosta. Ja niin sitten kävi, että voitin itselleni itsensä Gen Urobuchin signeeraaman lasipystin. Pidän oikeasti ihan hirveästi Gen Urobuchin niistä töistä, jotka olen nähnyt, joten parempaa palkintoa en olisi voinut toivoa. Tuo palkinto pääseekin sitten mun figuurien kanssa figuurivitriiniin kun tämän kuun lopulla muutan ja vihdoin ostan sellaisen. Kiitos kaikille äänestäneille!

Väsynyt mutta iloinen naama ja niin hieno palkinto.
 

Niin, eipä mulla varmaan muuta tällä kertaa ole. Koitin pitää tämän tekstin tälleen tosiaan pääosin pukuja ja niitä koskevia juttuja koskevana. Oliko tällaista tektstiä mukava lukea? Ajattelin kokeilla tällaista ihan perinteisen conraportin sijaan.

Seuraavaksi onkin sitten Tampere Kuplii. Sinne pyöräytin Umbreon gijinkan meidän Eeveelution ryhmää varten. Se on tosiaan jo hännän kiinnitystä vaille valmis. Samaan aikaan työstän myös Desuconiin tulevaa Sakizo pukua ja Yuri Kuma Arashin Lulua, joten oli hyvä saada tuo ensimmäisenä tuleva puku valmiiksi nyt kun muuttokin painaa päälle. Nyt ei ole sitten mitään kiirettä seuraavien pukujen kanssa. Ihanaa.

-Lilian


 

 

 

 

 
 

maanantai 16. helmikuuta 2015

Ultimate Madokan siivet

 

 
Useampi kyseli Frostissa Ultimate Madokan siivistäni ja siitä miten ne on päälläni, joten ajattelin sitten ottaa muutaman kuvan ja koittaa selittää. Heti alkuun kiitän Yumikoyukia, jolta kyselin miten hän oli aikanaan tehnyt Mercedeksen siipensä ja niiden kiinnityksen. Vaikka omat siipeni olivatkin erilaiset ja vaativat erilaisen kiinnityksen, sain silti Yumin neuvoista hyviä ideoita siihen, miten sitten itse päädyin omani tekemään.

Siivet.

Siipeni tosiaan olivat 3 millistä muovilevyä. Siipien väli selässäni oli noin 1,5 metriä, joten vaikka materiaali olikin kevyt ei ihan pienistä siivistä ollut kyse. Puvussani oli myös kohtuullisen syvä kaula-aukko, joten päädyin seuraavanlaisiin valjaisiin.
 

 
Valjaat edestä ja takaa.
 
 
Tein valjaat paksusta verhoilunahasta, jotta ne varmasti olisivat tukevat. Kiinnitys oli takana tarranauhoilla, jotka kuvassa tosin ovat huonosti kiinni, koska laitoin ne itse. Takana olevat paksut pystyssä olevat osat ovat kujat siiville.
 
 
 
Kuja.
 
 
Siipiin ruuvasin kiinni palat pienillä ruuveilla. Nämä palat oli sitten ne, jotka meni kujiin.
 

Palat ja ruuvit ekassa, tokassa palat aseteltu paikoilleen.
 
 
Ja jotta siivet pysyisivät kivasti selkää vasten, tein vielä worblasta ja softiksesta tukipalan, joka siis tosiaan tuki siipien kiinnityspaloja ja painoi niitä keskiosallaan selkää vasten.
 
 
Tukipala, tosin ei niin nätti kuin olisin halunnut ;__; Piilossahan se oli, mutta silti.
 
 
 
Ja sitten piti tietenkin tehdä mekkoon ja boleroon reiät siiville ja tukipalalle, jotta ne sai vaatteiden alla oleviin valjaisiin. Tein yleensä takkeihin tehtävät napinlävet, sillä näin sain rei'istä kaikkein siisteimmät. Ei sillä, että ne mihinkään olisivat näkyneet, mutta tiesinpähän ainakin itse, että ne olivat siistit.
 
 
Reikä bolerossa.
 
 
Lopuksi maalasin siipiin spraymaalilla hyvin varovasti ja kaukaa pienen sävytyksen kärkiin ystäväni pidellessä siipeä ja minun sohiessa spraymaalilla siiven ohi niin, että vain pienen pieni osa maalista osui siipiin. 
 
Kaiken kaikkiaan siivet olivat se osa Ultimate Madokassa, minkä onnistumista jännitin kaikkein eniten. Siivet myös olivat viimeinen osa, jotka sain valmiiksi, sillä jotta valjaat ja reiät siiville sai tehtyä, piti kaiken muun olla valmista. Sai sitten pitkään jännittää toimiiko valjaat niin kuin olin ajatellut.
 
 
Siinäpä se tältä kertaa! Toivottavasti saan pian kuvia sekä Madokasta että sunnuntaina käytetystä Sola-Uista, jotta saisin niitä sitten tänne.
 
 
-Lilian
 

 
 







torstai 29. tammikuuta 2015

Miten etenee Frostin cossit

Mulla on ollut taas yksi kirjoitus kirjoitettuna paperille niin kauan,  että kaikki siinä oleva edistymisestä kertova juttu on jo kerinnyt vanhentumaan -.- Mutta kun en vaan nykyään oikeesti istu koneen ääreen melkein koskaan. Animen lataan, mut senkin katon sit telkkarin kautta, joten semmosta koneella oleskelua ei vaan tuu harrastettua kun ei konetta oo sylissä. Ei vaan kiinnosta istua koneella, kun voi tehdä jotain muuta. Mutta nyt kirjoitan! 

Yukicon jäi tosiaan itseltä väliin, joten Yukiconiin suunniteltu  ja melkein valmiiksi saatu Lumina siirtyy kesän Desuconiin. Ja Jatek on sitten kanssani Serahina. 

Frostbiteen sitten taas tulenkin.  Frostiin on tulossa Goddess Madoka Puella Magi Madoka Magicasta ja sunnuntaille Sola-Ui Nuada-Re Sophia-Ri Fate/Zerosta. Gen Urobuchin kunniaksi siis cossit valittu. Oikeesti, kerrankin sellainen kunniavieras joka OIKEASTI kiinnostaa mua.

Goddess Madokan oon halunnut tehdä ainakin kolmisen vuotta, mutta se ei sitten kuitenkaan oo koskaan ollut mun tyylinen puku, joten sitä ei oo tullut tehtyä.  Jos ette oo aiemmin huomannut, niin en kauheesti tee isoja mekkoja.  Kermakakkupuvut ei vaan yleensä iske omaan makuuni. Ne on hienoja muilla, mutta ei vaan oo mun juttu. No nyt sitten kuitenkin päädyin vihdoin tekemään Godokaa ja oon kyllä hirveän tyytyväinen, että sen nyt teen. On jotenkin hienoa tehdä sellainen puku, jota on halunnut tehdä, mutta ajatellut, että ei voi eikä kannata eikä sovi. 

Tällä hetkellä Godoka onkin hyvällä mallilla. Valmiina on peruukki, bolero, hanskat, kengät ja mekon yläosa melkein valmis ja mekon alin hame hyvällä mallilla. Eli enää mekon hameet, toppi valmiiksi ja mekon osien yhteen ompeleminen. Ja PALJON piparireunan leikkaamista. Ja Sola-Ui onkin valmis.  

Joitain valmiita osia Godokaan.

Täytyy kyllä myöntää, että jännittää ihan kamalasti Godokan cossaaminen. Oon halunnut tehdä sen niin pitkään ja uskotellut itselleni, että en voi, koska en ole pienirintainen nuori tyttö. Oon tehnyt kuitenkin cossia niin, että saisin itsestäni piilotettua hahmoa miettien liikoja muotoja ja mielestäni keksinyt ihan hyviä tapoja. Frostissahan se sitten nähdään miten onnistuin. 

Onko Frostiin tulossa muita cossaajia Madokasta tai Fate/Zerosta? 

-Lilian

perjantai 3. lokakuuta 2014

Lumina pt.2 ja aika paljon myös Shiroa

Kirjoitettu 2.10.14

Eilen tehtiin taas Jatekin kanssa cosseja. Lumina on ollut pienellä tauolla, kun samojen asioiden tekeminen uudelleen ei ole huvittanut. Nyt sain sitten taas intoa jatkaa Luminaa, kun Jatek teki Serahia. Ensimmäinen versioni mekon yläosasta oli auttamatta liian lyhyt, mutta nyt sain hyvän tehtyä ja ommeltua kiinni. Mekon yläosan tein Bern keinonahasta, koska halusin siihen venyvyyttä ja tietynlaisen pinnan. Purin myös aikaisemmin tehdyt remmit irti ja teen uudet. Mekon yläosasta puuttuu vielä vaikka mitä härpäkettä, mutta on mukavaa, kun on valmiina jotain, minkä voi pukea päälle. Seuraavaksi siis mekon koristelujen kimppuun!

Oon aloittanut myös toista cossia, koska aina ei huvita tehdä Luminaa. Tän tyyppinen cossien tekeminen sopii mulle hyvin, koska välillä tahtoisi tehdä jotain, mutta ei jaksa ajatella kovasti ja välillä taas on ihana tehdä jotain vähän enemmän aivotyötä vaativaa. Katsottiin viime viikonloppuna No Game No Lifea kavereiden kanssa ja siitä sitten päädyin päättäämään cossata Shiroa. Itseä vähän epäilyttää, koska Shiro on 11, mutta ainakin Facebookin cosplaysivulleni tuosta kirjoitettuani yllättävän moni oli tästä innoissaan. Tilasin Shiroa varten binderin. En ole koskaan bindannut, joten hiukan hirvittää. Onkohan se kovin epämukava päällä?

Shiroon on myös peruukki tilattu. Mietin minkä värisen peruukin tahdon, koska sarjan värimaailma on aika monitulkintainen. Itse en pidä Shiron hahmoperuukista, jossa on vaaleansinistä päällä ja vaaleanviolettia alla. Mietinkin sitten vaaleansinisen ja hopeanvalkoisen välillä. Lopulta päädyin tilaamaan 120 senttisen vaaleansinisen peruukin. Shiroon pääsenkin sitten vihdoinkin tekemään ahogeja. Kankaatkin Shiroon kävin ostamassa. Niiden kanssa itselleni oli selvää, että tummansinisellä mennään, vaikka jotkut tulkitseekin Shiron vaatteet violeteiksi. Shiron hameen teinkin jo eilen vetoketjua vaille ja vetoketjullisen sauman ompelua vaille valmiiksi. Kolmen lyhennyksen jälkeen hameesta tuli vihdoin sopivan mittainen. Miten niin jäänyt traumoja, kun kerran tein hameesta liian lyhyen? En tosiaan uskaltanut lyhentää sitä kuin sentin tai kaksi kerrallaan, mutta tulihan siitä sitten lopulta sopiva.

3.10.14

Tänään on sitten taas jatkunut cossien teko. Shiron hame valmistui ilman erikoisempia käänteitä. Tuon tyyppisiä hameita on jo sen verran monta tehty, että alkaa olemaan aika tuttua hommaa. Tällä kertaa tein hameen kuitenkin kolmesta osasta, koska en halunnut eteen saumaa, mutta vetoketjun halusin taakse. Niin tai olihan siinä neljä osaa jos nyt ihan tarkkoja ollaan, koska vyötärökaitale on osa myös, mutta siis se helma on kolmesta osasta. Ja niin, vetoketjun olisi saanut taakse ilman saunaa edessä myös tekemällä hameen täyskelloksi, mutta en halunnut helmasta niin isoa. Vaikka toi hame onkin yksinkertainen niin oon kyllä taas ylpeä siitä, kuinka siististi sen tein. Voi meinaan ihan oikeasti katsoa ihan miten päin vaan ja hyvin on tehty. Tämmösissä vaatteissa nimenomaan ainakin itse oon oppinut sitä huolellisuutta ja siisteyttä, jota sitten sovellan myös niihin hankalempiin pukuihin. Tänään muuten katsoin myös No Game No Lifen loppuun ja hnnggh tahtoisin lisää. Aaa ja en jaksa odottaa Fate/Stay Nightin Unlimited Bladeworksia!

Jättäkää vaan huomiotta kaikki alpakat lattialla.

Luminaakin tein hiukan eteenpäin. Luminan mekon yläosassa on semmosta satiininauhaa silleen jännästi. Näyttää siltä, että se menee välillä kankaan alle ja sitten taas takaisin ylös ja on siinä välissä hiukan kohollaan. Tämähän tarkoittaa sitä, että pitäisi lähteä leikkaamaan siihen yläosaan monia reikiä. ''Ei, noup, ei missään tapauksessa'' oli aikalailla ajatukset pari päivää ja olin päättänyt, että ompelen todella tiheällä zigzagilla ne kohdat, joissa satiininauhan tulisi mennä kankaan alle ja sitten siitä syntyisi saman tyyppinen lopputulos. Kunnes sitten tänään vaan otin sakset käteen ja leikkasin ne reiät siihen ja pujotin nauhan ja asettelin koholla olevat kohdat sopivasti koholle. Huh, kyllä pelotti ihan hirveästi leikatessa! No nyt mekko on sitten siinä vaiheessa, että pitäisi jollain vielä kiinnittää satiininauha oikein reikiinsä.

 
 
Semmoista tällä kertaa.
 
-Lilian

tiistai 23. syyskuuta 2014

Lumina osa 1

Tracon päivitys antaa vielä odottaa itseään, koska niin antaa kuvatkin.  Conista ei itsessään ole mitään hirveen erikoista sanottavaa, joten kirjoittelen sen mitä kirjoittelen sitten, kun saan kuvia. Sen sijaan aikaista Yukiconin puvun edistymistä. Toisena pukuna luultavimmin sunnuntaina aion käyttää Närconissa pidettyä Inu x Bokun koulupukua, tällä kertaa Ririchiyona.  Meitä tulee neljän hengen ryhmä näillä näkymin, jossa hahmoina on Riri,  Karuta, Miketsukami ja Nobara.  Yukiconin toiseksi puvuksi tulee sitten jotain uutta.



Ollaan Jatekin kanssa tehty jonkun kerran ns.  kaksoscosseja eli joko pelissä/sarjassa olevia kaksosia (Rom&Ram ja Chii&Freya) tai sitten samanlaisia pukuja (Karuta & Ririchiyo) ja niiden tekeminen on ollut ihan huippu kivaa. Niinpä päätettiin nyt tehdä Yukiin taas yhdet, tosin hiukan erilaisia taas. Itse oon siis Lumina Lightning Returns : Final Fantasy 13-3 sta ja Jatek tekee Serah Farronin samasta pelistä.  Serahin versio on siis 13-2 sen versio. Hahmot siis näyttää samalta, mutta pukeutuu erilailla. Itsellä (ja selvästi myös Jatekilla) on ihan hirveä cossi - innostus ja puku on aloitettu jo viime viikolla. Nyt aattelin kokeilla hiukan uudenlaista blogaamista puvun etenemisestä ja kirjoittaa hiukan päiväkirjamaisesti.  Eli tässäpä eilisestä.



22.9.14

Töistä lähdettyäni kävin Nappipuodissa.  Etsin Luminaan sopivia pitsejä,  mikä on osoittautunut yllättävän vaikeaksi. Kotona olis yhtä todella hyvää, mutta sitä ei ole riittävästi. Tampereen kaupat ei tarjoa mitään sopivaa, joten turvauduin Ebayn ihmeelliseen maailmaan ja tilasin sieltä taas vähän lisää juttuja Luminaan.  Nappipuodista mukaan lähti kuitenkin jotain,  eli uusi, leveämpi satiininauha rinnan alle tulevaan rypytykseen. Olin sen jo kertaalleen ommellut ja laittanut pitsinkin päälle, mutta, totesin, että se jäisi liian vähän näkyviin loppujen lopuksi.  Niinpä kotiin päästyäni ja syötyäni purin ensin pitsin ja sitten rypytyksen,  jonka jälkeen leveämpi nauha rypytykseen ja pitsi päälle. Ja tällä kertaa tuli hyvä.



Lumina on siitä hankala puku, että siihen tarvii tosiaan tilata paljon asioita netistä ja kun intoa olisi tehdä nyt heti! Sitten ei pysty, kun seuraavaksi tarvittava materiaali puuttuu. Kohta mekon kanssa on tämä tilanne, mutta ensin teen jo tekemäni remmit uudestaan ja sitten yläosa ja sitten odotellaan. Seurana oli Sara, Ida ja Milla. Cosseja on mukavampi tehdä yhdessä, vaikka tällä kertaa itse olinkin ainut joka cossia teki ja muut oli tosiaan vaan seurana. Mutta seura on paras.



Kun mietin, että tein uudestaan rypytyksen ja pitsin ompelu,  ompelin kiinni ne remmit joiden tilalle aion nyt sitten kuitenkin tehdä vielä uudet ja tein mekkoon yläosan, joka olikin sitten liian pieni, en oikeastaan edistynyt yhtään.  Toisaalta nyt oon tyytyväinen rypytykseen, tiedän, miten tehdä remmit paremmin ja yläosakin onnistuu seuraavalla kerralla, kun tiedän mikä meni vikaan. Oi Kiinanpoika ja Postimies,  olettehan nopeita niinkuin nyt olette olleet!

Lilian

Ps. Pukukuvien puutteessa parhaita kääröeläimiä siilejä

Pps.  Kirjoitin ja julkaisun tän kännykällä, joten tarvii vielä katsoa, miltä se koneella näyttää kunhan oon koneen ääressä. Ei vielä oo liian tuttua tää kännykällä julkaiseminen.

torstai 11. syyskuuta 2014

Kohti Traconia: Demonikeijutyty

Kirjoitin tän tekstin oikeestaan jo useempi päivä sitten, mutta kirjoittelen nämä aina ensin paperille ja tällä kertaa tänne blogiin kirjoittamisessa meni hiukan aikaa.

Jo tutuksi tulleesta tavastani tehdä useampi puku yhteen tapahtumaan poiketen tein tällä kertaa vain yhden uuden Traconiin. Sunnuntaille taidan laittaa Fate-Zeron Sola-Uin, kun alkujaan jo vuoden alkuun sovittu Fire Emblem: Awakening ryhmä jää taas kerran niin pieneksi, että en viitsi Tharjassa palella.
Parin vuoden takainen Sola-Ui kuva
 

Uutena pukuna tulee Dragon's Crown pelistä yhden questista saatavan treasure art kuvan hahmo. Varsinaista tarinaa ei hahmolla siis ole. Vaikka yleensä en tykkää tehdä tällaisia hahmoja, koska niillä poseeraaminen on vaikeampaa ja kun hahmoon ei ole tunnesidettä, lopahtaa into puvuntekoon nopeasti. Pidän kuitenkin Dragon's Crownista ja sen taiteesta niin paljon, että päätin cossata sitä silti.

Hell Evangelists treasure art
 
Puvun tekeminen on ollut mukavaa, kun sitä on saanut tehdä verkkaiseen tahtiin. Syksyni on ollut meinaan aika kiireinen. Mukavaa on ollut myös se, että puvun pääpaino on ollut askartelussa. Yleensä pukuni ovat ompelupainotteisia ja vaikka pidän ompelusta, on ollut vaihtelu todella välillä virkistävää.
 

On tullut tehtyä tällaisia puvun edetessä.
 
Tätä lapulle kirjoittaessani cossi oli mekon ompelua vaille valmis. Nyt sekin on jo tehty! Mekkoon tilasin kankaan Ebaysta ja olen tyytyväinen valintaani. Mekosta tein myös proton, vaikka se onkin kovin yksinkertainen. Nyt kun kangasta ei kuitenkaan ole kuin tuo tietty määrä, halusin varmuuden, että se varmasti onnistuu kerralla. Hupulliseen keeppiin valitsin mekon kankaan vastapainoksi karkeamman kankaan. Pidän vastakohtien yhdistämisestä ja referenssikuvan antaessa vapauksia hyödynsin sitä vapautta.
 
 
 
Puvun kultaiset osat on pääosin softista, mutta choker on worblaa. Näiden osien tekeminen oli jännää, koska en yleensä tee tällaisia osia ja kuvioiden ja muiden tulkinta referenssistä oli ajoittain vaikeaa. Sarvet tein foliosta, maalarinteipistä ja gessosta ja tietysti maalasin lopuksi. Muotoilin aluksi foliosta sarviin halutun muodon ja tein toisen samanlaisen. Maalarinteippi tuli pitämään foliota kasassa ja hiukan tasoittamaan. Gessoa sitten saikin laittaa aika reilusti sillä vaikka maalarinteippi olikin jo tasoittanut, sileään lopputulokseen tarvittiin aika paljon gessoa, aikaa ja hiomista. Onneksi kotona oli Dremel, joka hiontapäällä varustettuna helpotti hommaa huomattavasti. Sarvista tuli muuten todella kevyet näin tehtynä!
 
 

Arvoin myös aika pitkään haluanko tähän pukuun kirkkaan- vai tummanpunaiset piilolinssit. Lopulta päädyin tummanpunaisiin, sillä itse pidän niiden ''luonnollisemmasta'' väristä enemmän.

Siinä olikin sitten varmaan tämän kertainen asia. Mitä sinä cossaat Traconissa? Toivottavasti nähdään siellä!

-Lilian